Vasaranpauke Kaarihovilta on varma kevään merkki

Talkootyö, tai pohjalaisittain kökkä, on melkoista pääomaa. Teuvalla sitä riittää pyörittämään vaikka tanssilavaa. Näin on ollut jo yli viisi vuosikymmentä. Yhä edelleen pääsee Kaarihovilla kesälauantaisin aitoon lavatanssien tunnelmaan.

Kaarihovin rakennuksessa kaartuu kaikki, niin ulkoseinät kuin katotkin. Aivan samoin kumpuilevat sen ympärillä myös jokitörmän pellot.

Kaarihovin omistaa ja sitä ylläpitää urheiluseura Teuvan Rivakka. Alunperin se syntyi tavoitteesta tuottaa rahaa urheilutoimintaan. Tammikuussa 1964 allekirjoitettiin tanssilavan maapohjan vuokrasopimus. Urheiluseuran velanottoon löytyi 30 takaajaa. Lahjoituksina saatiin tukkeja ja naulalaatikoita, kymmenet traktorit tulivat talkoisiin ajamaan soraa tientekoon.

Kaarevat kattotuolit piti tilata Turusta laivanrakentajilta. Sähkötyökaluja ei tällä 1960-luvun työmaalla ollut, käytössä olivat ainoastaan käsisaha, kirves, vasara ja vatupassi. Lavan avajaisia tanssittiin 4.7.1964.

Kaarihovin alkutaipaleen kohokohtana muistellaan radion Lavalauantain suoraa lähetystä heinäkuussa 1971. Tämä tanssi-ilta oli samalla Teuvalla järjestetyn maatalousnäyttelyn iltaohjelma. Illan yleisöennätys on edelleen voimassa, lippuja myytiin 2 700 kappaletta.

Heinäkuussa 1989 veti Topi Sorsakoski lavalle parituhatta henkeä. Illan tungos oli sitä luokkaa, että kun jonkun tanssiparin sait, saman kanssa oli jatkettava koko ilta, sillä vaihtamaan ei mahtunut.

Rinta rottingilla oltiin 2000-luvulla, kun Lauri Tähkä & Elonkerjuu nosti näillä omilla kotikulmillaan tunnelman Kaarihovin kattoon, laulattaen parituhatpäistä yleisöään. Kesäkuussa 2008 bändi aloitti kesäkiertuneensa Kaarihovilta.

Kaarihovin tanssilauantaiden määrä on 2010-luvulla ollut 12-16 iltaa kesässä. Tanssilattiaa on kunkin kesän mittaan kulutettu 5 000 – 7 000 kenkäparin voimin.

Kaarihovilla on aina päässyt kuulemaan tanssikansan suuria suosikkeja. Lavalle nousevat kesä kesän jälkeen esimerkiksi Yölintu, Charles Plogman, Eija Kantola ja A. Aallon rytmiorkesteri.

Yhden sortin urheilulaji sekin, toteavat Kaarihovin vastuunkantajat kesän ohjelman kokoamisesta. Kun joskus riitti, että orkesterien keikat sovittiin edeltävänä syksynä, nyt on oltava asialla jo kahta vuotta ennen.

Yhtä varma kevään merkki kuin lintujen laulu on Kaarihovin suunnalta kantautuva vasaroiden pauke. Tanssilavan talkooväki kun ei paikalleen pysähdy, jokaisena vuonna on rakennettu ja kohennettu jotain.

Viisi vuosikymmentä on vaatinut jo peruskorjaustakin. Kattoja on uusittu, ikkunoita ja seinälaudoituksia samoin. Niinpä rakennusten seinämaali hohtaakin uutuuttaan.

Talkootyön moottorina on yhdeksänhenkinen kaarihovijaosto. Yli kymmenen vuoden talkoorupeama ei ole kaarihovijaostossa mikään harvinaisuus. Tanssi-iltojen työtehtävissä on kesän mittaan 60-70 Rivakan urheilujaostolaista talkoissa, kymmenkunta joka ilta. A-oikeudet omaavaa ravintolaa pyörittää ulkopuolinen yrittäjä.

Kaunis, siisti ja viihtyisä, sanovat tanssivieraat Kaarihovista. Artistit kertovat tulevansa Kaarihoville aina mielellään. Aidoilla asioilla on arvonsa edelleen.

Tanssilava Kaarihovin verkkosivut

Teksti: Anna Satokunnas. Lähteenä haastattelut ja ”Kaarihovi – 50 vuotta lavatansseja” -kirja
Kuvat: Mustavalkoiset ylempi Rivakan arkisto, alempi Teuvan kotiseutuarkisto. Muut Jari Satokunnas, Anna Satokunnas

Näytä kaikki