Suksenjärvi on lintujen valtakuntaa

Polun päässä, muutaman sadan metrin päässä metsätieltä, avautuu vaikuttava näkymä avaraan, heinittyneeseen kosteikkoon. Katse kantaa kauas: melkein kuin olisi erämaassa, tai savannilla, vaikka ollaankin vain päälle kymmenen kilometria Teuvan keskustaajamasta. Tämän päivän retkeilijä tai lintubongari ei heti uskoisi, että täällä on aikojen saatossa sekä kalastettu että viljelty maata.

fullsizeoutput_377

Aikoinaan Suksenjärvi oli runsaskalainen ja -vetinen järvi. 1600-luvulla sen antimista riideltiin aina käräjiä myöten. Teuvalaiset yrittivät häätää järven omineita ilmajokelaisia, jotka pyrkivät kala-apajille peräti 80 kilometrin päästä.

fullsizeoutput_37c

1700-luvun lopulla järveä alettiin ojittaa ja kuivattaa maaherran siunauksella. Aiemmin sitä oli jo omin luvin kokeeksi ruopattu, minkä myötä kalakanta heikentyi (ja käytiinpä tämän vuoksi taas Närpiössä käräjilläkin).

fullsizeoutput_37f

Kuivattaminen sai järviheinän, jota pidettiin erinomaisena rehuna, rehottamaan. 1900-luvun puolella viljeltiin kuivattamisen myötä syntyneitä rantapeltoja, ja rantaheinääkin niitettiin aina 50-luvulle asti.

Hiljalleen kiinnostus Suksenjärveä kohtaan kuitenkin väheni.

fullsizeoutput_379

Mitä sitten tehdä kuivatulla järvellä? 1900-luvun loppupuolella alettiin nähdä alueen mahdollisuudet lintu- ja virkistysalueena. Keskusteltiinpa myös veden korkeuden nostamisesta. Vuonna 1990 vesilintuja varten kaivettiin ojanteita ja lampia sekä rakennettiin kaksi lintutornia. Nykyään pohjapato pitää veden pinnan korkeuden samalla tasolla läpi vuoden.

fullsizeoutput_37b

Suksenjärvellä on retkeilijöiden käytössä kaksi lintutornia, laavu nuotiopaikkoineen ja polttopuineen sekä kuivakäymälä. Paikka on myös 10-kilometrisen Parra-Suksenjärvi-Sivi -patikkapolun varrella. Lisäksi sieltä pääsee 9 km pitkää reittiä pitkin Pappilankankaalle.

fullsizeoutput_378

Etenkin kevätmuuton aikaan, huhtikuun lopulta toukokuun lopulle, herää kosteikko eloon. Muuttomatkallaan alueella levähtää etenkin vesilintuja ja kahlaajia, kuten metsähanhia, uiveloita, suokukkoja ja vikloja. Pesimään jää esimerkiksi kurkia, joutsenia, jouhisorsia, lapasorsia ja mustakurkku-uikkuja. Aukealla voi nähdä liitelemässä myös monenlajisia haukkoja.

JSK_0378_ASk_r_1440k

Jos Suksenjärvi oli aikoinaan kalastajien ja maanviljelijöiden käytössä, on se nykyään ennen kaikkea luonnonystävien ja lintujen paikka.

fullsizeoutput_37a

fullsizeoutput_37d

Lue lisää:

Suupohjan Lintutieteellinen Yhdistys: Teuvan lintupaikat
Seikkaile Suupohjassa: Suksenjärvi

Teksti: Eeva Åkerblad
Kuvat: Eeva Åkerblad, Sanni Satokunnas, Kaisa Satokunnas, Anna Satokunnas