Polun päässä, muutaman sadan metrin päässä metsätieltä, avautuu vaikuttava näkymä avaraan, heinittyneeseen kosteikkoon. Katse kantaa kauas: melkein kuin olisi erämaassa, tai savannilla, vaikka ollaankin vain päälle kymmenen kilometria Teuvan keskustaajamasta. Tämän päivän retkeilijä tai lintubongari ei heti uskoisi, että täällä on aikojen saatossa sekä kalastettu että viljelty maata.
Aikoinaan Suksenjärvi oli runsaskalainen ja -vetinen järvi. 1600-luvulla sen antimista riideltiin aina käräjiä myöten. Teuvalaiset yrittivät häätää järven omineita ilmajokelaisia, jotka pyrkivät kala-apajille peräti 80 kilometrin päästä.
1700-luvun lopulla järveä alettiin ojittaa ja kuivattaa maaherran siunauksella. Aiemmin sitä oli jo omin luvin kokeeksi ruopattu, minkä myötä kalakanta heikentyi (ja käytiinpä tämän vuoksi taas Närpiössä käräjilläkin).
Kuivattaminen sai järviheinän, jota pidettiin erinomaisena rehuna, rehottamaan. 1900-luvun puolella viljeltiin kuivattamisen myötä syntyneitä rantapeltoja, ja rantaheinääkin niitettiin aina 50-luvulle asti.
Hiljalleen kiinnostus Suksenjärveä kohtaan kuitenkin väheni.
Mitä sitten tehdä kuivatulla järvellä? 1900-luvun loppupuolella alettiin nähdä alueen mahdollisuudet lintu- ja virkistysalueena. Keskusteltiinpa myös veden korkeuden nostamisesta. Vuonna 1990 vesilintuja varten kaivettiin ojanteita ja lampia sekä rakennettiin kaksi lintutornia. Nykyään pohjapato pitää veden pinnan korkeuden samalla tasolla läpi vuoden.
Suksenjärvellä on retkeilijöiden käytössä kaksi lintutornia, laavu nuotiopaikkoineen ja polttopuineen sekä kuivakäymälä. Paikka on myös 10-kilometrisen Parra-Suksenjärvi-Sivi -patikkapolun varrella. Lisäksi sieltä pääsee 9 km pitkää reittiä pitkin Pappilankankaalle.
Etenkin kevätmuuton aikaan, huhtikuun lopulta toukokuun lopulle, herää kosteikko eloon. Muuttomatkallaan alueella levähtää etenkin vesilintuja ja kahlaajia, kuten metsähanhia, uiveloita, suokukkoja ja vikloja. Pesimään jää esimerkiksi kurkia, joutsenia, jouhisorsia, lapasorsia ja mustakurkku-uikkuja. Aukealla voi nähdä liitelemässä myös monenlajisia haukkoja.
Jos Suksenjärvi oli aikoinaan kalastajien ja maanviljelijöiden käytössä, on se nykyään ennen kaikkea luonnonystävien ja lintujen paikka.
Lue lisää:
Suupohjan Lintutieteellinen Yhdistys: Teuvan lintupaikat
Seikkaile Suupohjassa: Suksenjärvi
Teksti: Eeva Åkerblad
Kuvat: Eeva Åkerblad, Sanni Satokunnas, Kaisa Satokunnas, Anna Satokunnas
Kommenttien kirjoittaminen edellyttää että olet kirjautunut.